Etusivu » Raskaus » Kelikaakikko ja raskaana? Muista kuitu, rauta ja foolihappo!
Ravintolisät

Kelikaakikko ja raskaana? Muista kuitu, rauta ja foolihappo!

Vitamiinit raskaana
Vitamiinit raskaana
Kuva: Adobe Stock

Raskaus ei aiheuta suuria muutoksia keliaakikon elämään, kunhan muistaa huolehtia riittävästä raudan, kuidun ja foolihapon saannista.

– Keliakia on vehnän, ohran ja rukiin proteiinien aiheuttama elinikäinen sairaus, jonka ainoa hoito on gluteeniton ruokavalio, kertoo laillistettu ravitsemusterapeutti Henna Lehikoinen Keliakialiitosta.

– Koska vehnä, ohra ja ruis ovat keliaakikolta kiellettyjä, mutta samalla erinomaisia kuidun lähteitä, hänen on saatava kuitua muista ruoka-aineista.

Lehikoinen suosittelee runsaskuituista (kuitua yli 6 %) gluteenitonta leipää ja viljavalmisteita. Gluteenittomien leipien valikoima on tänä päivänä laaja ja tuotteet ovat hyvin merkittyjä. Myös kasvikset, marjat ja hedelmät ovat erinomainen kuitujen lähde. Kuidun saantia voi tukea gluteenittomilla kuitulisillä, esimerkiksi sokerijuurikas- tai perunakuidulla.

Moni tietää rukiin olevan hyvä raudan lähde, mutta mistä keliaakikko tankkaa itseensä varsinkin raskausaikana tarpeen olevaa rautaa rukiin ollessa kielletyllä listalla?

– Gluteenittomissa viljoissa on vähemmän rautaa kuin keliaakikoilta kielletyissä viljalajeissa, mutta omia rautavarantojaan pysyy ylläpitämään tavanomaisella sekaruokavaliolla. Liha, kana, kananmunat ja erityisesti tummanvihreät kasvikset toimivat hyvinä raudanlähteinä, vakuuttaa Lehikoinen.

– Mikäli raskaana oleva keliaakikko on vegetaristi tai vegaani, on raudansaantiin kiinnitettävä erityistä huomiota. Tuoteselosteita kannattaa lukea tarkkaan: esimerkiksi joihinkin gluteenittomiin jauhoseoksiin lisätään b-vitamiinia ja rautaa. Raudan imeytyminen on yksilöllistä, ja mikäli raudanpuute on todellinen uhka, sitä kannattaa nauttia joko tabletteina tai helpommin imeytyvänä nestemäisenä liuoksena.

Kolmatta tärkeää ainetta, foolihappoa, saa erityisesti vihreistä vihanneksista.

Lehikoinen kuitenkin tähdentää, että mikäli äidin keliakia on diagnosoitu ja ruokavalio kunnossa, syntyvä lapsi on yleensä terve eikä esimerkiksi normaalia pienempi.

Raskausaikana keliaakikon tulee pitää erityistä huolta raudan ja kuidun saannista. Kuva: Adobe Stock

Lapsiperhe-elämää keliakian kanssa

Keliakia on perinnöllinen sairaus: mikäli vanhemmalla on diagnosoitu keliakia, lapsen riski sairastua siihen on 10-15 %.

– Keliakia-äiti saa samat ravintosuositukset lapselleen kuin muutkin, kertoo Lehikoinen.

– Tämän hetkisen suosituksen mukaisesti rintaruokintaa jatketaan kuuden kuukauden ikään, jonka jälkeen aletaan tarjota kiinteitä ruoka-aineita yksi kerrallaan.

Vauva-aika sujuu keliakiaperheessä yleensä hyvin, sillä Lehikoisen mukaan on hyvin harvinaista, että pienellä vauvalla diagnosoidaan keliakia.

– Sen sijaan äidin itsensä on oltava huolellinen ja esimerkiksi vältettävä maistelemasta vauvalle tekemäänsä velliä lämpötilaa varmistaakseen, Lehikoinen muistuttaa.

– Mikäli perheessä on keliaakikko, on helpompi valmistaa perheen useimmat lämpimät ateriat gluteenittomina.

Keliakiaperheissä voidaan syödä täysin normaaleja keittoja, pataruokia, wokkeja, ja kastikkeet voidaan suurustaa maissitärkkelyksellä. Leivonnan ystäväkin löytää paljon gluteenittomia ohjeita netistä.

– Monen mielestä gluteenittomista jauhoista syntyy ne suussasulavimmat leivonnaiset. Myös nyt muodissa olevat raakakakut ja juustokakut gluteenittomalla keksipohjalla sopivat hyvin keliaakikolle, toteaa Lehikoinen.

Next article