Etusivu » Intiimiterveys » Pissa voi karata aikuiseltakin
Virtsankarkailu

Pissa voi karata aikuiseltakin

lantionpohjan-toimintahairio-virtsankarkailu
lantionpohjan-toimintahairio-virtsankarkailu
Lantionpohjan toimintahäiriöt, ikä, gynekologiset laskeumat ja osa yleissairauksista saattavat altistaa naisia yliaktiiviselle rakolle. Kuva: Getty Images

Viisikymppinen Katri* (*haastateltavan nimi muutettu) hakeutui lääkäriin, kun pissa karkasi kesken ystävän hääjuhlien. Sen jälkeen lääkitys ja fysioterapia ovat pitäneet kiusalliset tilanteet loitolla.

Liikunnallinen Katri oli terve ja hyväkuntoinen nainen, kun yliaktiivinen rakko alkoi haitata elämää.

– Harrastan joogaa, pyöräilyä ja lenkkeilyä, joten lantionpohjan lihakseni ovat hyvässä kunnossa. Olen aina käynyt tiuhaan vessassa, mutta kun koiraa lenkittäessäni tavaksi tuli käydä itsekin puskapissalla, havahduin ensimmäisen kerran pohtimaan virtsaamistiheyttäni, Katri muistelee.

Lopulta Katri ei enää pystynyt pidättämään lainkaan, kun hätä iski.

– Olin polkemassa pyörällä kotiin, kun pissa tuli housuun ensimmäisen kerran. Koin valtavaa häpeää ja huonommuuden tunnetta. Miten nyt aikuinen ihminen ei pysty pitämään eritteitä sisällään.

– Nolo tilanne kävi toistamiseen juhliessani ystäväni häitä. Pihalla kuohujuomaa nauttiessani tunsin yhtäkkiä pissan valuvan jalkojani pitkin. Rakko tyhjeni ihan kokonaan, varoittamatta. Minulla ei ollut muuta vaihtoa kuin lähteä kotiin, nainen muistelee kiusallista tilannetta.

Virtsankarkailun jälkeen Katri alkoi tutkia asiaa netistä, ja päätyi varaamaan viipymättä ajan gynekologille.

– Minulla diagnosoitiin yliaktiivinen rakko, mutta sen varsinainen aiheuttaja jäi epäselväksi. Minulle riittää kuitenkin ymmärrys siitä, että kyseessä on aikuisten ihmisten luonnollinen vaiva, jota ei tarvitse hävetä. Virtsarakkovaivoihin on olemassa tehokkaat hoidot, joten niiden kanssa voi elää hyvää elämää ilman noloja tilanteita.

Nolouden vuoksi ei kannata kärvistellä vaivan kanssa yksin.

Katri sai vaivaansa pysyvän lääkehoidon ja fysioterapiakäyntejä.

– Niiden avulla virtsankarkailu on loppunut kokonaan, ja öisin käyn vessassa korkeintaan kerran, aikaisemmin saatoin ravata vessassa viisikin kertaa yössä. Nukun nyt yöni paremmin, eikä yliaktiivinen rakko rajoita menemisiäni mitenkään.

Katri kannustaa vertaisiaan avun pariin.

– Nolouden vuoksi ei kannata kärvistellä vaivan kanssa yksin. Yliaktiivisella rakolla on oma tahto, se ei ole aikuisen kontrollista kiinni, joten siitä ei kannata tuntea syyllisyyttä, Katri rohkaisee.

Ravaatko vessassa, karkaako tippa?

Yliaktiivinen rakko on yleistyvä vaiva, jonka aiheuttaja on useimmiten epäselvä. Hoitoon kannattaa hakeutua, jos virtsa karkaa tai yölliset vessakäynnit valvottavat.

– Yliaktiivinen rakko näkyy tihentyneenä virtsaamistarpeena. Etenkin yölliset vessakäynnit ovat yleensä merkki yliaktiivisesta rakosta, sillä öisin ei pitäisi olla tarvetta käydä vessassa lainkaan, HYKSIN Naistenklinikan osastonylilääkäri Tomi Mikkola sanoo.

Veden juomisesta on tullut muoti-ilmiö.

Naisilla lantionpohjan toimintahäiriöt, ikä, gynekologiset laskeumat ja osa yleissairauksista saattavat altistaa vaivalle.

– Myös virtsatietulehdukset ja sukupuolitaudit aiheuttavat samoja oireita, mutta niiden seurauksena syntynyt virtsankarkailu on yleensä helposti hoidettavissa, Mikkola lisää.

Toisinaan tihentyneiden vessakäyntien taustalla voi olla liiallinen nesteytys.

– Veden juomisesta on tullut muoti-ilmiö, jolla uskotaan olevan terveysvaikutuksia ilman faktapohjaa. Todellisuudessa Suomen oloissa puolentoista litran juominen riittää. Kaikki mitä sen yli juodaan, lisää vessakäyntejä. On myös hyvä muistaa, että erityisesti tee, kahvi ja virvoitusjuomat myöhään illalla nautittuna lisäävät yöllistä virtsaamisen tarvetta ja häiritsevät unta.

Älä jää yksin

Mikkola kehottaa hakeutumaan lääkärin vastaanotolle viimeistään siinä vaiheessa, kun oireet haittaavat normaalia elämää.

– Vaikeusastetta ja sen yhteyttä elämänlaatuun kannattaa arvioida hoitomuotoa mietittäessä. Esimerkiksi kenellä tahansa synnyttäneellä naisella todennäköisesti karkaa tippa, jos pistetään tarpeeksi pitkäksi aikaa trampoliinille pomppimaan. Mutta jos vaiva ei milloinkaan muulloin haittaa, hoitona on lopettaa trampoliinilla hyppiminen. Tilanne on vähän toinen, jos virtsa karkaa jokaisella kävelyaskeleella, Mikkola toteaa.Virtsankarkailusta tarvitaan lisää puhetta, jotta kynnys hoitoon hakeutumiselle madaltuu.

Hoito valitaan yksilöllisesti potilaan oireiden ja virtsankarkailutyypin mukaisesti.

– Lantionpohjan jumppa on yksinkertainen kotikonsti ja monelle hyvä apu. Sen rinnalla voidaan harkita leikkaushoitoa tai lääkehoitoa. Valitettavasti moni jää kuitenkin kiusallisena koetun vaivan kanssa yksin. Virtsankarkailusta tarvitaan lisää puhetta, jotta kynnys hoitoon hakeutumiselle madaltuu, Mikkola painottaa.

Next article