Etusivu » Hyvinvointi » Naisten hyvinvointi on tasa-arvokysymys
Hyvinvointi

Naisten hyvinvointi on tasa-arvokysymys

Kuva: Getty Images
avatar

Eva Biaudet

kansanedustaja (RKP)
puheenjohtaja, Naisjärjestöjen Keskusliitto

Naiset ovat usein enemmän kiinnostuneita terveydestään ja hyvinvoinnistaan kuin miehet. Naiset syövät miehiä terveellisemmin, kokeilevat ennakkoluulottomasti uusia tuotteita ja vaikuttavat vahvasti perheen elämäntapoihin. Naiset elävät pidempään ja tämä liitetään usein naisten terveellisiin elämäntapoihin ja vahvoihin sosiaalisiin verkostoihin. Naiset puhuvat myös vaikeista elämäntilanteistaan ystäviensä kanssa ja osallistuvat kulttuuri- ja järjestöelämään enemmän kuin miehet yleensä. Terveyttä ja hyvinvointia voi siis edistää yhteiskunnassa monella tavoin myös sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkopuolella.

On kuitenkin huomattava, että naiset eivät ole yhtenäinen ryhmä. Me olemme erilaisia. Ikä ja elämäntilanne määrittelee monet palvelutarpeet.

Naiskuvan tulee olla arvokkaasti ihmislähtöinen, monimuotoinen ja salliva.

Sukupuoli näkyy hyvinvointi- ja terveyseroina. Tytöt kokevat poikia enemmän unettomuutta, päänsärkyä ja mielialaan liittyviä ongelmia. Masennusta ja työuupumusta esiintyy enemmän naisilla kuin miehillä. Naisten sydän- ja verisuonitautien oireiden tunnistamisessa on haasteita. Osa maahanmuuttajataustaisista naisista kokee terveytensä huonoksi. Naisten tulot ovat miesten tuloja matalammat. Erityisen matalat ovat yksinhuoltaja- ja eläkeläisnaisten tulot. Toimeentulo-ongelmat altistavat terveysongelmille. Naisten riski joutua väkivallan uhriksi on korostunut: lähes joka kolmas suomalaisnainen on ollut väkivaltaisessa parisuhteessa. Vammaisten naisten mahdollisuuksia osallistua joukkoseulontoihin tai päästä väkivaltatilanteessa turvakotiin vaikeuttaa usein tilojen esteellisyys.

Näkyykö naisen elämänkaari sosiaali- ja terveyspalveluissa?

Naiset ovat enemmistö hyvinvointialojen työntekijöinä ja palvelujen tuottajina. Palveluiden käyttäjinä he esiintyvät myös erityisine tarpeineen, joihin palvelujen suunnittelussa voisi kiinnittää enemmän huomiota. Naisille on suunnattava matalan kynnyksen ehkäiseviä palveluita, erityisesti väkivaltaa kokeneille naisille, seksuaalisen väkivallan uhreille ja päihdeongelmista kärsiville. Naisten on saatava apua kuukautiskipuihin, endometrioosin diagnosointia on parannettava ja kuukautissuojien arvolisäveroa alennettava. Nuorille on taattava maksuton ehkäisy, jotta heillä on mahdollisuus pitää seksuaaliterveydestään huolta ilman, että oma tai perheen varallisuus asettaa esteitä ehkäisylle.

Naiskuvan tulee olla arvokkaasti ihmislähtöinen, monimuotoinen ja salliva. Tähän kuvaan kuuluu naisten vahvuus ja voimaantuminen, viisaus ja rakkaus, naisen elämän koko kauneus. Nainen saa pitää huolta itsestään. Naisen eletty elämä saa hänessä myös näkyä. Nainen on ajatteleva ja aktiivinen toimija kaiken ikäisenä. Nuoria naisia on palvelunsaajina ja potilaina kohdeltava voimaannuttavasti. Ikääntyneet naiset ansaitsevat arvokkaan ja turvallisen vanhuuden, johon kuuluu inhimillinen hoiva.  

Naisjärjestöt ovat ajaneet vahvan naisen mallia yli 100 vuoden ajan. Viime aikoina naisten oikeudet ovat olleet uhattuina globaalisti ja Euroopassa. Myös Suomessa sukupuolten tasa-arvo on ottanut takapakkia. Yhteisesti toimimalla meillä naisilla on mahdollisuus oppia toisiltamme. Tarvitsemme jatkossakin naisille terveyttä, tarvitsemme jatkossakin naisille vapautta. Pysäytetään tasa-arvon takapakki ja sitoudutaan yhdessä sukupuolten tasa-arvon, naisten oikeuksien, terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseen. Säilytetään jatkossakin vahvan ja itsenäisen naisen malli.

Next article