Etusivu » Hyvinvointi » Elina Tanskanen: Hyvinvointia kohti
Hyvinvointi ja jaksaminen

Elina Tanskanen: Hyvinvointia kohti

Elina Tanskanen
Elina Tanskanen
- Se, mikä on lisännyt minun hyvinvointiani, ei välttämättä auta jotakuta toista, Elina Tanskanen muistuttaa. Kuva: Jani Tanskanen

Koska pysähdyit viimeksi pohtimaan, miten voit?

Aika tasan nelisen vuotta sitten vietin 40-vuotissyntymäpäivääni, joka alkoi sillä, että löysin aamulla laittautuessani hiusteni keskeltä kolikon kokoisen kaljun läiskän. Muutaman tunnin kuluttua olin jo itku kurkussa lääkärissä.

”Läiskä kasvaa jo hentoa sänkeä, joten on todennäköistä, ettet ole viikkoihin huomannut, että sinulta puuttuu hiuksia”, lääkäri totesi.

Elin tuolloin niin ruuhkaisia vuosia, etten ollut kiireiltäni moista huomannut. Tapasin vitsailla, että kynttiläni molempien päiden lisäksi poltin sitä myös keskeltä, sillä rooleja riitti: aina vanhemmuudesta ja kumppanuudesta yrittäjyyteen ja opiskeluun.

Tuosta pohdinnasta nousseiden valinnan paikkojen taklaaminen ei sujunut kivuttomasti.

Kehoni oli kyllä noihin aikoihin yrittänyt viestittää kuormitustilastani monella tavalla. Milloin sydän hakkasi, milloin niveliä särki. Olin pitänyt vahvoja hiuksiani aina itsestäänselvyytenä, joten vasta syntymäpäiväepisodi sai minut havahtumaan toden teolla. Oli päivänselvää, että tämänkin suutarin piti vihdoin hankkia lapsilleen kengät. Se tarkoitti käytännössä sitä, että jouduin tekemään tarkempaa arviota siitä, mikä palvelee omaa hyvinvointiani, mikä on minulle tärkeää, mikä on mahdollista ja mihin voin itse vaikuttaa.

Itsensä näköisiä valintoja

Tuosta pohdinnasta nousseiden valinnan paikkojen taklaaminen ei sujunut kivuttomasti, koska valtaosa elämääni täyttävistä asioista oli sellaisia, joita olin sinne itse toivottanut tervetulleeksi. Raakasin raskain mielin pois esimerkiksi säännöllisen vapaaehtoistyön ja luottamustehtävät ja päätin satsata enemmän mielen ja kehon hyvinvointiin. Olin toki ennenkin pitänyt omaa jaksamistani tärkeänä, se vain ei näkynyt kovin selvästi esimerkiksi kalenterissani.

Olemme toki kaikki yksilöitä: se, mikä on lisännyt minun hyvinvointiani, ei välttämättä auta jotakuta toista ja voi olla kolmannelle stressitekijä. On tietenkin paljon tutkittuun näyttöön pohjautuvaa tietoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vaikkapa elintavoilla, mistä voi olla hyvä lähteä liikkeelle ­– suosituksethan ovat suosituksia juuri sen takia, että niiden on havaittu tekevän monille hyvää.

Kaljuläiskä onneksi katosi, mutta kiitos koronaepidemian en ole varmasti ainoa, joka paraikaa pähkäilee, miten pitää pää kasassa, kun on paljon sellaista, mihin ei voi vaikuttaa eikä moni itselle hyvää tekevä asia ole mahdollinen.

Juuri näistä syistä tällä hetkellä on hyvin tärkeää suhtautua lempeästi ja ymmärtävästi siihen, miltä itsestä tuntuu – itseään haukkumalla ja kovistelemalla kun ei takuuvarmasti tule parempi mieli.

Elina Tanskanen on erityistason seksuaaliterapeutti, pariterapeutti ja psykoterapeuttikoulutettava, joka kouluttaa ja kirjoittaa ihmissuhteisiin sekä hyvinvointiin liittyvistä aiheista.

Next article